Meillä on täällä vietetty pienimmän syntymäpäiviä. Hän täytti nyt kolme vuotta.
Olin illalla sanonut Celestelle että "huuda sitten aamulla sängystä lujaa että olet herännyt, niin tullaan sitten sinulle laulamaan." Näin sitten tapahtui ja Celeste oli onnellinen. Tämä oli ehkä ensimmäinen syntymäpäivä kun oikein ymmärsi mistä on kysymys ja osasi odottaa. Lahjaa ei osannut toivoa onneksi vieläkään, vaan oli kiitollinen siitä mitä sai. ;)
Kaiken pitää nykyään olla tytön väriä, eli vaaleanpunaista. Voisi luulla että minä olen opettanut, mutta en ole sanallakaan puhunut tyttöjen ja poikien väreistä!
Olen kyllä aikamoinen romantikko ja fiilistelijä. Aina jos on vähänkin juhlan aihetta laitan yleensä heti aamusta kukkia ja kynttilöitä pöytään. Nyt oli tosin mielestäni paljonkin juhlan aihetta. Ei ole mitään hienompaa kuin ihmisen syntymä, ja sitä on syytä juhlia vielä vuosienkin jälkeen.
Lapsista oli mukavaa tehdä vieraille yllätyspussit. Ne toimivat kivana koristeena narulle ripustettuina.
Vieraina olivat vain sukulaiset, mutta meidän lähisukukin on aika suuri ja serkuksia on paljon. Meidän lapsilla on yhdeksän serkkua. Kaikille löytyy sopiva kaveri.
Celestellä oli ihana päivä, vaikkakin illalla sanoi että oli "ankkaa", eli rankkaa. Tuo kolmevuotiaan elämä ei ole aina helppoa kun pikkuhiljaa täytyisi siirtyä vauvan roolista pikkutyön rooliin. Välillä tahtoisi olla vauva ja välillä iso tyttö. Eilenkin Celeste sanoi että "miä ei haua pieni tyttö ooa. Tuo ankkaa. Miä pikku vauva." Tietysti sanoin että saa olla äidin pikkuvauva aina kun haluaa.
väsynyt juhlija
Hyvää viikonloppua kaikille!
Meille ei ehkä aivan paras viikonloppu ole tiedossa, sillä yksi lapsista oli eilen mahataudissa, muut eletään jännityksessä nyt sitten.
Janette
